Olkiluoto 3&4

Sivu - marraskuu 11, 2010
Eurajoen Olkiluodossa on rakenteilla maailman suurimman ydinreaktorimallin, ranskalaisen EPR-reaktorin prototyyppi.


Olkiluoto 3 -hankkeen piti olla lamassa olevan ydinvoimateollisuuden uuden nousun lippulaiva, mutta sen sijaan siitä on tullut symboli ydinvoiman ongelmille: korkealle hinnalle, epäluotettavuudella, hitaudelle ja valvonnan vaikeuksille.

Olkiluoto 3:n on arvioitu tällä hetkellä olevan käytössä vuoden 2013 lopulla neljä vuotta myöhässä rakentamisaikataulustaan. Todennäköisesti viive on hieman tätäkin pidempi, sillä rakennuttajayritys Arevan tapana on piilotella ja vähätellä ongelmia mahdollisimman pitkään.

Riippuvuus Olkiluodon epäonnistuneesta hankkeesta maksaa suomalaisille ja muille pohjoismaisille sähkön käyttäjille kolme miljardia euroa sähkön korkeampana hintana. Yli kahteen miljardiin euroon nousevat tappiot maksatetaan viime kädessä ranskalaisilla veronmaksajilla.

 

Olkiluoto 3 -hankkeen historia

XXkuu 2002

Eduskunta jättää voimaan hankkeen periaateluvan äänin 107-92.

Tammikuu 2005

Säteilyturvakeskus antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle lausunnon, jonka mukaan EPR-reaktorin suunnitelmat ovat "turvallisuuden kannalta riittävät". Hallitus myöntää rakentamisluvan helmikuussa.

Lokakuu 2005

Reaktorin pohjalaatan valu keskeytetään betonin viallisen koostumuksen vuoksi. Betonista otetut koekuutiot "katoavat" työmaalta. Paineastian ja höyrystimien valmistus "muutamia viikkoja" myöhässä.

Helmikuu 2006

Paineastian hitsausten ongelmat ja viiveet suunnitelmien toimittamisessa johtavat työmaan viivästymiseen puolella vuodella.

Maaliskuu 2006

STUK aloittaa tutkimuksen pohjalaatan betonin ja suojarakennuksen teräsvuorauksen vioista.

Toukokuu 2006

Hanke on yhdeksän kuukautta myöhässä, vaikka töitä tehdään työmaalla kahdessa ja komponenttien valmistuksessa kolmessa vuorossa.

Heinäkuu 2006

TVO ilmoittaa hankkeen olevan vuoden aikataulusta jäljessä.

STUK:in tutkimus valmistuu: Teräsvuorauksen hitsausta tehneeltä alihankkijalta puuttuu tarvittava osaaminen ja pätevyys. Hitsauksessa on rikottu laatuvaatimuksia ja käytetty soveltumattomia menetelmiä. Syitä virheisiin ovat mm. epärealistinen kustannus- ja hinta-arvio, alihankkijoiden työn huono valvonta, monimutkainen projektirakenne.

Lokakuu 2006

Areva kirjaa noin 300 miljoonan euron tappiot Olkiluodosta. Kolme neljästä pääjäähdytysjärjestelmän "kuumasta haarasta" viallisia. Hankkeen johtaja vaihdetaan.

Joulukuu 2006

Hankkeen ilmoitetaan olevan puolitoista vuotta myöhässä.

Tammikuu 2007

Areva kieltäytyy vastaamasta yksin viivästymisen kustannuksista. TVO vaatii Arevaa korvaamaan kaikki kustannukset.

Toukokuu 2007

TVO ja Areva myöntävät, että reaktorin suunnitelmat olivat liian keskeneräiset, kun hanke aloitettiin.

Elokuu 2007

Viive kasvaa kahteen vuoteen. Syyksi ilmoitetaan mm. vaikeudet varautua lentokoneen törmäykseen viranomaisvaatimusten mukaisesti.

Syyskuu 2007

Reaktorin suojarakennuksen teräsvuorauksesta löytyy jälleen viallisia hitsejä ja vaurioituneita rakenteita. Areva ilmoittaa uusista tappioista, jotka nousevat ulkopuolisten arvioiden mukaan yli puoleen miljardiin euroon.

Kesäkuu 2008

TVO vaihtaa hankkeesta vastaavan johtajan.

Elokuu 2008

Greenpeace julkistaa luottamuksellisia dokumentteja, jotka osoittavat, että suojarakennuksen betoniteräksiä on hitsattu määräysten vastaisesti ja ilman vaadittua laadunvarmistusta. STUK suorittaa työmaalla erityistarkastuksen.

Syyskuu 2008

STUK:in tarkastuksen tulokset julkistetaan. Monet turvallisuuskulttuurin puutteista ja laiminlyönneistä myönnetään, mutta STUK väittää, että reaktoriin ei ole jäänyt rakennusvirheitä, jotka kasvattaisivat onnettomuusriskiä. Moniin kysymyksiin, kuten maadoitusjärjestelmien turvaluokiteltujen hitsausten valvontaan, ei koskaan saada vastauksia.

Lokakuu 2008

Hanke on jo kolme vuotta myöhässä. Teräsvuorausta valmistava yritys ei noudata STUK:in käskyä lopettaa hitsaustyöt. Käsky annettiin sen jälkeen, kun yrityksen todettiin edelleen käyttävän ei-hyväksyttävää hitsausmenetelmää. Areva ja TVO ajautuvat kansainväliseen välitysmenettelyyn "teknisen erimielisyyden" vuoksi.

Joulukuu 2008

Areva ilmoittaa uusista tappioista. Ulkopuolinen arvio tappioiden suuruudesta on 1,3 miljardia euroa.

STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksosen kirje Arevan toimitusjohtajalle: "En näe todellista edistystä reaktorin automaatiojärjestelmien suunnittelussa. (…) Jos ongelmia ei ratkaista, niin rakennustyöt pysähtyvät eikä käyttöönottoa voida aloittaa. (…) Arevan henkilöstön asenne tai ammattitaidon puute estävät ongelmien ratkaisun."

Tammikuu 2009

Myöhästyminen nousee kolmeen ja puoleen vuoteen. Siemens ilmoittaa vetäytyvänsä Arevasta. Areva-Siemens aloittaa kansainvälisen sovittelumenettelyn, jossa se vaatii miljardin euron korvauksia TVO:lta töiden viivyttämisestä. TVO esittää 1,4 miljardin euron vastavaateen myöhästymisen johdosta. TVO odottaa kiistan ratkaisemisen vievän useita vuosia.

Maaliskuu 2009

Areva myöntää tappioiden kohonneen 1,7 miljardiin euroon.

Toukokuu 2009

Ajankohtainen Kakkonen kertoo, että EPR-reaktorin tietokonejärjestelmien suunnittelu ei täytä ydinturvallisuuden perusperiaatteita. STUK on jo vuosien ajan vaatinut Arevalta muutoksia suunnitteluun, mutta ongelmia ei ole saatu korjattua.

Toukokuu 2009

Jo kertaalleen uudelleenvalmistettujen pääkiertoputkien valmistuksessa ilmenee uusia ongelmia. Materiaali ei edelleenkään vastaa vaatimuksia. Putkia hitsatessa materiaali halkeilee, mikä kertoo viallisesta hitsausmenetelmästä.

Syyskuu 2009

Reaktorin pääkiertoputkien pinnalta löytyy ilman hitsausohjeita ja valvontaa tehtyjä korjaushitsejä. Valvomattomissa olosuhteissa tehdyt hitsaukset voivat heikentää putkia tavalla, jota on mahdoton todeta kokeilla jälkeenpäin.

Lokakuu 2009

Suomen, Ranskan ja Iso-Britannian viranomaiset julkistavat yhteisen lausunnon, jossa ne toteavat, ettei EPR-reaktorin tietokonejärjestelmien suunnittelu vastaa maiden ydinturvallisuusvaatimuksia. Järjestelmä on liian monimutkainen ja järjestelmät, joiden pitäisi olla erillisiä, voivat häiritä toistensa toimintaa.

Lokakuu 2009

Reaktorirakennuksessa todetaan jäähdytysjärjestelmän putkia hitsatun määräysten vastaisesti ja ilman vaadittua valvontaa.

Tammikuu 2010

Helsingin Sanomat julkistaa Greenpeacen tekemät Olkiluodon työntekijöiden haastattelut. Haastatteluissa käy ilmi, että viallisia komponentteja on peitetty betonilla ja piiloteltu tarkastajilta. Töitä tehdään ilman piirustuksia ja osa työntekijöistä on selvästi epäpäteviä. Työntekijöitä on irtisanottu laittomasti, palkat ovat selvästi alle työehtosopimuksien ja veronkierto on järjestelmällistä.

Kesäkuu 2010

TVO ilmoittaa hankkeen olevan neljä vuotta myöhässä.

Heinäkuu 2010

Areva kirjaa 367 miljoonaa euroa uusia tappioita. Tappiot ovat nyt yhteensä yli kaksi miljardia euroa.

Marraskuu 2010

STUK löytää kolmannen kerran hiontavirheen pääkiertoputkesta. Selvitystyön arvioidaan kestävän kuukausia.

Tammikuu 2011

Pääkiertoputken hitsauksen virheet todetaan vaarattomiksi ja jätetään korjaamatta. STUK kuitenkin keskeyttää jälleen työt, koska laitoksen hätääjäähdytysjärjestelmän ja suojarakennuksen läpiviennin saumoja oli hitsattu virheellisesti. STUK edellyttää selvitystä virheiden vaikutuksesta ja jatkuvien virheiden syistä.


Olkiluoto 4

Palkkioksi kaikilla mahdollisilla tavoilla epäonnistuneesta projektista TVO sai heinäkuussa 2010 eduskunnalta periaateluvan neljännelle reaktorille. TVO valmistelee parhaillaan tarjouspyyntöjä ja pyytää reaktoritoimittajilta tarjouksia. Vasta tämän jälkeen tiedetään, paljonko uuden reaktorin rakentaminen maksaisi, ja miten riskit jaettaisiin ostajan ja myyjän välillä.

Hankkeen suurin este on ydinvoiman äärimmäisen korkea hinta ja suuret taloudelliset riskit. Lisäksi TVO:n osakkaille aiheutuisi hankkeessa mukanaolosta brändiriski. Onkin hyvin mahdollista, että hankkeesta päätetään luopua, kun varsinaista investointipäätöstä tehdään. Päätös arvioidaan tehtävän vuonna 2012.

Olkiluoto 3:n hinta oli TVO:lle kiinteä, tosin Areva yrittää parhaillaan karhuta kustannusylityksiä TVO:lta oikeusteitse. Jos Suomeen rakennettaisiin uusi ydinreaktori, sopimushinnan ylitykset jäisivät sähkön käyttäjien maksettaviksi. sillä Olkiluoto 3 on antanut kiinteähintaisille sopimuksille taloudellisen itsemurhan leiman.

Olkiluoto 3:ssa ei ole kyse ”harjoittelukappaleeseen” liittyvästä yksittäistapauksesta, vaan ydinvoimateollisuuden kroonisista ongelmista. Samoja ongelmia oli Olkiluotoa edeltäneiden reaktorien kanssa eri puolilla maailmaa, ja samat virheet ja ongelmat ovat toistuneet myös toisessa länsimaissa käynnissä olevassa reaktorihankkeessa, Ranskan Flamanvillessä.

TVO väittää saavansa uuden, Olkiluoto 3:n kokoisen ydinreaktorin noin 4 miljardin euron hintaan. Arvio on selvästi alempi kuin Olkiluoto 3:n kustannusarvio tällä hetkellä (n. kuusi miljardia euroa), ja koska rakennuttaja oletettavasti haluaa itsekin voittoa projektista, kansainväliset arviot uusien reaktorien hinnasta liikkuvat noin kahdeksassa miljardissa eurossa. Epärealistiset hinta- ja aikatauluarviot johtaisivat samanlaisiin turvallisuuspuutteisiin ja muihin ongelmiin kuin Olkiluoto 3:n kohdalla.

Olkiluoto 4 -hankkeessa on ehdolla viisi eri reaktorityyppiä: Arevan EPR, Toshiba Westinghousen ABWR, GE-Hitachin ESBWR, korealainen APR1400 ja Mitsubishin APWR. Näistä APWR ja ESBWR ovat "paperitiikereitä", niitä ei ole lisensoitu missään länsimaassa ja STUK:in mukaan niiden suunnittelu on keskeneräinen. Myös ABWR on 1990-luvulla lisensoitu malli, jota ei ole suunniteltu kestämään matkustajalentokoneen törmäystä. Lisäksi laitoksen toimittaja on vaihtunut, joten suunnitelmat pitäisi tehdä joka tapauksessa uusiksi. Korealaista APR1400:aa ei ole rakennettu muualle kuin Etelä-Koreaan eikä toimittajalla ole kokemusta länsimaissa toimimisesta. Ranskalaisen EPR:n ongelmista Suomessa on jo saatu kokemusta.

Lainauksia Olkiluodossa töissä olleilta

"Betonia tuli rekka rekan jälkeen, ja me valoimme sitä. Silloinkin, kun raudoitus ei ollut valmis. Betonia piti pumpata, koska se odotti."
--Andrzej Miciak

"Bouyguesin tarkastajat käskivät peittämään selvät viat turvaluokitellussa rakenteessa. Me teimme työtä käskettyä, eivätkä tarkastajat löytäneet vikoja."
--nimettömänä pysyttelevä puolalainen rakennustyöläinen

"Jos virheet olivat suuria, ne löydettiin. Mutta pienemmät viat… ne saivat olla."
--nimettömänä pysyttelevä puolalainen rakennustyöläinen

"Hitsaajat eivät tienneet miten hitsata, koska heillä ei ollut hitsausohjeita. Se oli kuin leipomo ilman reseptejä. Ja kuitenkin se on ydinvoimala, jonka vaikutusalueella asuu miljoonia ihmisiä."

-- Tapio Kettunen, hitsauskoordinaattori

Aiheet