3.09.2004

Suomen ydinvoimalat ovat pärjänneet maailmanlaajuisessa turvallisuusvertailussa hyvin. Suomessa on myös vältytty vakavammilta ydinvoimalaonnettomuuksilta ja läheltä piti tilanteilta – olettaen, että julkisuuteen tulleisiin tietoihin on luottaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalaisessa ydinvoimalassa vakavaa onnettomuutta ei voisi tapahtua.

Ydinonnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden perimmäinen syy on hyvin usein inhimillinen tekijä.

Ydinvoimala on pitkälle automatisoitu tekninen järjestelmä. Ihmisen puuttuminen järjestelmän toimintaan on kuitenkin mahdollista kaikilla tasoilla. Turvallisuusjärjestelmien toimintavirheiden ja reaktorimallille tuntemattomien tapahtumien varalta on myös välttämätöntä, että inhimillisen väliintulon mahdollisuus säilyy.

Laitoksen toimintaa kontrolloivan henkilöstön korvaaminen teknologialla ei ole mahdollista, koska tärkeitä yksilöllisiin päätöksiin sidoksissa olevia toimintoja ei voi korvata automaattisilla proseduureilla ja koska teknologia itse on altis vioille. Toisaalta lisääntyvä automaatio merkitsee sitä, että laitoksen sarjat ovat yhä vaikeammin ymmärrettävissä ja hallittavissa ja siten operaattoreilla on vaara menettää kyky puuttua tapahtumien kulkuun tilanteessa kuin tilanteessa turvallisuuden säilyttämiseksi.

Turvallisuuskulttuurin heikkeneminen kansainvälinen ongelma

Turvallisuuskulttuurin heikkeneminen ja yliluottavaisuus on tunnustettu kansainvälisiksi ongelmiksi. Ydinvoiman tuottajilla on lähivuosina ollut niin suuria turvallisuuteen ja turvallisuuskulttuuriin liittyviä ongelmia Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa, että tuottajat ovat itsekin huolestuneet.

Lokakuussa 2003 ydinvoimaoperaattorien järjestön WANO:n (World Association for Nuclear Operators) puheenjohtaja Hajimu Maeda varoitti järjestön yleiskokouksessa Berliinissä, että ydinvoima-alaa uhkaa kasvava yliluottavaisuus, leväperäisyys sekä kustannustehokkaamman toiminnan toivossa tehty ydinturvallisuudesta tinkiminen. Maedan mukaan kehitystrendi voi – ellei suunta muutu – johtaa suureen onnettomuuteen jossain päin maailmaa (millä olisi luonnollisesti radikaalit seurannaisvaikutukset koko ydinvoima-alaan).

Tämä on hyvin huolestuttavaa puhetta, ottaen huomioon, että se tulee ydinvoiman tuottajilta itseltään. Viimeisin surullinen ja hälyttävä esimerkki ilmiöstä on Japanin Mihama-ydinvoimalassa 9.8.2004 tapahtunut höyryvuoto. Kansai Electric Power -yhtiötä epäillään nyt tahallisesta ydinturvallisuuden laiminlyönnistä ja poliisi tutkii asiaa.

Suomi ja suomalaiset korkeine työmoraaleineen ovat yhtä lailla alttiita virheille ja laiminlyönneille, kuin työntekijät Japanissa tai vaikkapa Yhdysvalloissa. TVO:n ydinvoimalaitoksessa Olkiluodossa tapahtuikin vuoden 2003 aikana epätavallisen paljon huolimattomuudesta johtuneita, ydinturvallisuutta heikentäneitä tapauksia. Tapausten seurauksena STUK suoritti kuluvan vuoden alussa erityisen tutkimuksen Olkiluodossa sekä määräsi Teollisuuden Voimaa laatimaan suunnitelman turvallisuuskulttuurinsa parantamiseksi.

Uuden ydinvoimalan turvallisuus

Tutustu Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton arvioon Suomeen suunniteltavan uuden ydinvoimalan (European Pressurized Reactor) turvallisuudesta (PDF, 159 kB) >>


Kansainvälisesti tunnustettu ydinturva-asiantuntija John Large arvioi Greenpeacen pyynnöstä, täyttääkö EPR Suomen turvallisuuskriteerit vai myönnettiinkö rakennuslupa ilman riittäviä perusteita. Large piti turvallisuusarvioon käytettyä yhtä vuotta hyvin lyhyenä aikana turvallisuusarvioinnin tekemiseen ja näki, ettei rakennusluvan myöntämiselle ollut riittävästi perusteita eikä sitä olisi siksi tullut myöntää. Arvio Suomen EPR:n turvallisuusarvioprosessista löytyy sivuilta:
www.greenpeace.fi.