3.09.2004

– Vakavia ympäristö ja terveysongelmia

Uzbekistan on maailman kuudenneksi suurin uraanin tuottaja. TVO tuottaa Navoin kaivoskombinaatista 18.8 % uraanistaan. Maan ihmisoikeustilanne on heikko ja tiedonvälityksen vapautta on rajoitettu. Olemassa olevan tiedon perusteella uraaninlouhinnan vaikutukset ovat kuitenkin hälyttäviä. YK:n ympäristöraportti kutsuu kaivosten louhintajätteiden hallintaa maan keskeiseksi ympäristöhaasteeksi. (UN 2001) Uraaninlouhinnan jätteitä on kasautunut nyt 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Navoin kaivoskombinaatin ympärille kaivosjätteitä on kasautunut 60 miljoonaa tonnia ja ne kattavat nyt 620 hehtaarin alueen. Radioaktiivinen jätekivi pölyää ympäristöön ja nestemäiset jätteet vuotavat pinta- ja pohjavesiin kuljettaen mukanaan raskasmetalleja ja radioaktiivista jätettä. Pohjavesien ja juomavesien pilaantuminen on eräs maan vakavimmista ongelmista. (UN 2001)

Uzbekistanin uraanikaivoksissa käytetään liuoskaivosmenetelmää (in-situ-leaching). Rikkihappoa pumpataan suoraan kallioperään ja syntynyttä liuosta pumpataan maanpinnalle, jossa uraani erotellaan. Rikkihappo pilaa pohjavesiä tehokkaasti ja on nostanut Navoin pohjavesien rautapitoisuudet 5000 kertaa ja rikkipitoisuudet 37 kertaa sallittua korkeammalle tasolle. Savimaista uraanilouhintajätettä on käytetty myös talojen rakennus-aineena ja näistä taloista on mitattu suuria gammasäteilypitoisuuksia.(UN 2001)

Myös radioaktiivisia louhintajätteitä sisältävien patoaltaiden murtuminen on suuri riski maassa, jossa on voimakkaita maanjäristyksiä. Esimerkiksi Tashkentin lähistön vuorialueella sijaitsevat uraanijätteiden patoaltaat ovat YK:n mukaan riskialttiita. Suurin yksittäinen riski on kuitenkin Uzbekistanin rajan tuntumassa Kirgisian puolella sijaitseva Mailii-Suun uraanikaivosjätteitä sisältävä pato. Alueen pahin onnettomuus sattui vuonna 1958 jätepadon reunat murtuivat ja padosta vuosi 6000 kuutiometriä radioaktiivista kaivosjätettä Mailii-Suu jokeen 25 kilometrin matkalle. Joki on pääasiallinen juomaveden lähde 14 miljoonalle ihmiselle Ferganan laaksossa Uzbekistanissa. Vastaavalla onnettomuudella olisikin YK:n mukaan erittäin vakavat ympäristöterveysvaikutukset, koska raskasmetallit ja radioaktiiviset jätteet pilaisivat vesistöt alavirtaan mennessä. Vuosien 1992 ja 1996 aikana alueella on tapahtunut useita maanjäristyksistä johtuvia maanvyörymiä, joissa jätepatoihin on tullut vuotoja. (UN 2001)

Liuoskaivosmenetelmä eli In-situ-leaching