11.09.2007 Lauri Myllyvirta

Suurten sähköntuottajien etujärjestö Elfi arvioi Kauppalehden mukaan, että Olkiluoto 3:n myöhästyminen maksaa sähkönkäyttäjille kolme miljardia euroa. Tarkasta luvusta voidaan kiistellä, mutta Greenpeace pitää laskelmaa osoituksena siitä, että uusiutuviin ja energiatehokkuuteen perustuva energiaratkaisu olisi tullut suomalaisille reilusti halvemmaksi, jos se olisi valittu vuonna 2001 – ja tulee halvemmaksi, jos se valitaan nyt. Suomalaiset peloteltiin hyväksymään uusi ydinvoimala valheellisilla väitteillä vaihtoehtojen korkeista kustannuksista.

– Uusiutuviin ja energiansäästöön perustuva energiapolitiikka myönnettiin Olkiluoto 3:sta käydyn keskustelun aikana täysin mahdolliseksi, mutta sen piti olla puoli miljardia euroa kalliimpaa kuin ydinvoimalan rakentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt täysin päälaelleen, kuten ympäristöjärjestöt varoittivat jo vuosikymmenen alussa, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta muistuttaa.

– Jos kestäviin energiaratkaisuihin siirtyminen olisi laitettu alulle vuosikymmenen alussa, Kioton sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen olisi huomattavasti helpompaa. Rakennusten, autojen, sähkölaitteiden ja teollisuuden moottoreiden energiatehokkuuteen satsaaminen olisi tehnyt jo merkittävän loven energiantarpeeseen. Pelkästään tuulivoimalla voitaisiin vuonna 2010 tuottaa puolet Olkiluoto 3:n sähköntuotannosta, jos siihen olisi alettu satsata määrätietoisesti vuosikymmenen alussa, Myllyvirta kuvaa.

Nyt, kun Kioton tavoitekauden alkuun on aikaa muutama kuukausi, joudutaan sähkön hankinnassa huomattavasti lyhytnäköisempiin ratkaisuihin. Olkiluoto 3 on tukkinut markkinoille pääsyn lähes kaikelta muulta sähköntuotannolta – sähkön ja lämmön yhteistuotannon kapasiteetti on kääntynyt laskuun ja uusien uusiutuvien, kuten biokaasun ja tuulivoiman, kehityksessä Suomi on EU:n pohjasakkaa.

– Eduskunnan periaatepäätös, jonka mukaan uuden ydinvoimalan rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, perustui epärealistisiin väitteisiin ydinvoimalla aikaansaatavista päästövähennyksistä, rakentamisaikataulusta ja hinnasta sekä turvallisuudesta. Nyt vaadimme ilmastostrategian pohjaksi uutta arviota siitä, oliko hanke todella yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, Myllyvirta jatkaa.

Olkiluodon tapahtumat ovat toistuneet useimmissa viimeaikaisissa ydinvoimalahankkeissa ympäri maailmaa. Kiinan viimeisin reaktori oli kaksi vuotta myöhässä samanlaisten ongelmien takia. Taiwanin reaktorihanke on viisi vuotta myöhässä. Iso-Britannian viimeisin reaktori Sizewell B maksoi kaksi kertaa ennakoitua enemmän.

– Olkiluoto 3:n aiheuttamat taloudelliset tappiot eivät ole yksittäistapaus, vaan sama riski on missä tahansa uudessa reaktorihankkeessa. Ydinteollisuus arvioi reaktoreiden kustannukset reilusti alakanttiin ja maksattaa lisälaskun muilla – tässä tapauksessa suomalaisilla sähkön käyttäjillä sekä ranskalaisilla veronmaksajilla, Myllyvirta kertoo.

Lisätietoa:
Lauri Myllyvirta, energiakampanjoitsija, 050 3625 981
Satu Pitkänen, tiedottaja, 050 5461 789

Greenpeacen laaja raportti ydinvoimalahankkeiden taloudellisuudesta (toukokuu 2007)